Ilmastonmuutos lukioihin! 2019-2021

Ilmastonmuutos lukioihin! -hanke on loppusuorallaan. Vuosina 2019-2021 olemme saaneet tutustua ilmastoasioista kiinnostuneisiin opiskelijoihin, opettajiin ja yhteistyötahoihin, luoda oppimateriaaleja ja kursseja sekä toteuttaa monenlaista oheistoimintaa ilmastoasenteiden herättämiseksi. Olemme myös joutuneet muokkaamaan toimintaamme rajustikin koronan takia.

Ilmastoasioiden eteenpäin vieminen on usein tuntunut pään hakkaamiselta seinään, mutta olemme toisaalta saaneet kiitollista palautettakin. Täytyy muistaa, että epäonnistuminenkin on tulos: suuret ja aidot ilmastoteot jäävät edelleen muiden asioiden varjoon ja edistysaskeleet tyssäävät edelleen samoihin rakenteellisiin ongelmiin. Ilmastolukiot-hanke jatkaa tuulimyllyjä vastaan taistelua sitouttamalla yhä enemmän lukioiden johtoa ja henkilökuntaa. Tarkempaa analyysiä hankkeesta luvassa syksyllä 2021.

Ilmastonmuutos lukioihin! -projektin tarkoitus oli tuuppia vauhtia ilmastotyöhön lukioissa. Korona muokkasi ja pitkitti hankettamme, mutta päätavoitteet pysyivät samoina. Vuosina 2019-2021 me:

  • Kiersimme Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan lukioilla kertomassa, miksi meidän on välttämätöntä alkaa tarjota 2020-luvun yleissivistystä eli ekososiaaliselle sivistykselle perustuvaa koulutusta? Hyvän elämän tavoittelua yhden maapallon rajoissa.
  • Loimme Pohjois-Pohjanmaalle opettajista ja opiskelijoista koostuvan ilmastoverkoston, joka aloitti lukioidemme muutostyön.
  • Rakensimme toisen asteen opiskelijoille kursseja, joiden sisältö ohjaa heitä tiedollisesti ja asenteellisesti vaikuttamaan oman ja ympäristön asenteisiin ja kulutustottumuksiin. Tarvoitteena on tarjota kursseja kaikille Suomen lukiolaisille.
  • Täydennyskoulutimme ja päivitimme aineopettajien ilmastonmuutostietämystä. Tuotimme ja hioimme yhdessä opetusmateriaaleja. Rohkaisimme lähestymään ilmastonmuutoksen viheliäistä ongelmaa paitsi luonnontieteellisestä myös yhteiskunnallisesta, kulttuurillisesta, psykologisesta, historiallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.
  • Liittouduimme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa oppiaksemme toisiltamme. Teimme Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä kyselytutkimuksen sekä saimme eri korkeakouluista opiskelijoita eri tehtäviin.
  • Toteutimme Oulun kaupungissa Ilmastojakson sekä muuta oheistoimintaa, kuten Second Life Catwalk -kestävän muodin tapahtuman, Hiiligrilli-keskustelutapahtuman sekä Aineeton Joulu -kampanjan.
  • Mahdollistimme nuorten ilmastolaskurityöryhmän toimintaa. Lukioryhmä voitti kansainvälisen International LUMA StarT-kilpailun suunnittelemallaan ja toteuttamallaan Lukiolaisten ilmastolaskurilla.

Hankkeen rahoittajana toimii Opetushallitus ja sillä tuetaan lukiouudistuksen toimeenpanoa.

Miksi hanke?

Kansanvälinen ilmastopaneeli IPCC antoi syksyllä 2018 ihmiskunnalle reilun vuosikymmenen aikaa muuttaa tuotanto ja kulutus vastaamaan maapallon kestokykyä. Suomalaisten kohdalla vaatimus on radikaali, sillä tuhlaamme nyt joka vuosi yli 3,5-kertaisesti oman osamme. Jos liki kaiken täytyy muuttua, niin pitäisikö meidän muuttaa myös kouluamme?

Toiselle asteelle siirtyvissä nuorissa ilmastonmuutoksen tulevaisuuden vaikutukset herättävät huolta ja toivottomuutta (Suomi vuonna 2050 -kyselytutkimus; 2019). Kasvattajina meillä on vastuu tarjota näille nuorille toivon näköaloja, kasvattaa heissä taitoja, sitkeyttä ja joustavuutta pärjätä myös muuttuvassa maailmassa.

Lähtökohta tähän hankkeeseen oli huomio siitä, että Euroopan parlamentin nyt jo hätätilaksi nimeämä ilmaston lämpeneminen ei ilmiönä juuri näy lukioissa. Se on kuitenkin nuorten keskuudessa eniten huolta ja epävarmuutta aiheuttava tulevaisuuden asia (Nuorisobarometri 2018).

Nuorilla on myös halua toimia, mutta miten? Se on keskeinen kysymys, kuten tutkijat ovat havainneetkin. Heidän mukaan nuoret suurena joukkona katsovat asiaa hieman sivusta, aivan kuin aikuisten toimintaa yhä odottaen.

”Luultavaa on joka tapauksessa se, että jos nuorten huolia ei kuunnella, sillä on demoralisoiva, lamauttava vaikutus nuoriin. Silloin visiot paremmasta tulevaisuudesta ovat yhä etäämmällä.” (Piispa&Myllyniemi. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019):1)

Mielestämme on tärkeää synnyttää lukioissa realistista, tieteellisen tutkimukseen pohjautuvaa tilannekuvaa ilmaston lämpenemisestä. Tämä on useimmissa oppiaineissa täysin mahdollista jo nyt. Vielä merkityksellisempää on luoda lukioihin toimintakulttuuri, jossa ekososiaalisen sivistyksen (Salonen&Bardy. Aikuiskasvatus 1/2015) teemat huomioidaan kaikkea toimintaa läpileikkaavina.

Jonna Piri tutki marraskuussa 2019 hyväksytyssä pro gradu-tutkielmassaan sitä, miten lukiolaiset näkevät kestävän kehityksen toteutuvan koulullaan. Teema on heidän mielestään opetuksessa lokeroitunut luonnontieteelliseksi aiheeksi eikä se näy toimintakulttuurissa lainkaan. Lukiolaiset haluaisivat oppia konkreettisia toimia kestävän kehityksen edistämiseksi. Tutkielma osoitti, ettei kestävä kehitys näy lukioissa odotetulla tavalla. Piri esittää ratkaisuksi suunnitelmallisuutta siitä, kenen vastuulla kestävän kehityksen mikäkin osa-alue on. Lisäksi hän peräänkuuluttaa kaikkien aineiden opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta aiheesta. (Piri 2019)

Ilmastoteema lukioissa on tällä hetkellä eräänlainen virtahepo olohuoneessa. Kaikki näkevät ongelman, useimmat tunnistavat kiireellisyyden, mutta silti tarttuminen asetelmaan koetaan vaikeaksi. Lukion syksyllä 2021 voimaan astuva opetussuunnitelma painottaa arvoperustassaan vahvasti ekososiaalisen sivistyksen teemoja. Lisäksi oppimistavoitteissa korostetaan laaja-alaista osaamista tavalla, joka mahdollistaa ilmastoteeman sitomisen osaksi opetusta.

Mitä olisi tehtävä?

Tärkeä olisi pohtia kouluyhteisön voimin millaisia tunteita ilmastokriisi aiheuttaa ja mitä ekososiaalinen sivistys voisi tarkoittaa. Tämän jälkeen voitaisiin luoda osallistavalla tavalla pidemmän aikavälin suunnitelma siitä, miten koulun toimintakulttuuria ja käytänteitä (esim. liikkuminen, energiankäyttö, ateriapalvelut) voitaisiin kehittää kestävämmiksi. Prosessin tärkein, toiminnan vaihe, alkaa tästä. On määriteltävä välitavoitteita, jaettava vastuualueita ja luotava toimintarakenteita. Synnytettävä nuorissa tulevaisuudentoivoa ja kykyä visioida paremmasta tulevaisuudesta. Pelkät päästövähennykset eivät riitä kenellekään tavoitteeksi. On uskallettava olla rohkeita, ajateltava uudestaan, muodostettava yhteinen tarina.

Hankkeemme antoi mahdollisuuden tarttua aiheeseen. Se tarjosi opettajille ja opiskelijoille väylän kouluttautua, toimia yhdessä, oppia toisiltamme, luoda uutta ja monistaa jo onnistunutta. Jo nyt ymmärrämme, kuinka paljon matkaa on edessä, mutta tärkeät ensiaskeleet on silti otettu. Ekososiaalinen sivistys ja resurssiviisas koulu tulevat olemaan 2020-luvun tulevaisuudenkuva. Jatketaan siis matkaa niitä kohti.

 


Ajankohtaista

Academia Karanterium

Ota yhteyttä

In English