Miten ilmastonmuutos näkyy 2. asteen oppilaitoksissa ja nuorten asenteissa? Kuinka yhteistyötä voisi parantaa korkeakouluihin? Miten parantaa ilmasto-opetuksen laatua ja systeemistä otetta?

Olemme tehneet monenlaista yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, erityisesti OY:n, OAMK:n ja HAMK:n sekä Climate University -verkoston kanssa. Koulutus- ja tutkimusyhteistyön lisäksi, mukana on ollut lähes 50 korkeakouluopiskelijaa eri aloilta ja 4:stä eri korkeakoulusta, monet yhteistyössä lukiolaisten, opettajien ja muiden tahojen kanssa:

💡 Tutoreina Opiskelijoiden ilmastopaneelin ryhmissä

💡 Verkkokurssien tekijöinä

💡 Oppimateriaalien tekijöinä

💡 Harjoittelijoina

💡 Tutkimuksessa

💡 Erätauko-fasilitoijina

💡 Kampanjoiden ja tapahtumien tekijöinä (Second Life Catwalk, Aineeton Joulu, Hiiligrilli)

👉 Aiemmissa kuvakoosteissa on kerrottu jo monesta yhteistyömuodosta. Lisäksi yhteistyökorkeakouluissa opiskelijat ovat selvittäneet toisaalta ilmastoasioiden tilannetta toisen asteen oppilaitoksissa, toisaalta nuorten asenteita ilmastoasioihin. Tutkimus tuo perspektiiviä toisen asteen oppilaitosten matkalle kohti ilmastokestävyyttä sekä valaisee kehitettäviä kohteita. Miten yhteistyötä voisi lisätä? Miten oppilaitos voisi tukea opiskelijaa parhaiten? Kuinka saada ilmasto-opetukseen syvyyttä?

👉 Pohjois-Pohjanmaan lukioilla toteutettiin Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä talvella 2020 kysely, johon vastasi 1889 lukiolaista ja tuloksia analysoidaan parhaillaan. Kasvatustieteen maisterivaiheen opiskelijat Ella ja Jenni kertovat omasta tutkimustyöstään: ”Aiheena on lukiolaisten valmius muuttaa kulutus- ja matkustustottumuksiaan ilmastonmuutoksen kontekstissa. Iloksemme olemme saaneet huomata, että lukiolaisista löytyy paljon tyyppejä, jotka ovat valmiita toimimaan ilmaston puolesta!”

👉 Kyselyaineistoa tutkinut Teemu puolestaan tiivistää työtään seuraavasti: ”Lukioiden uusi opetussuunnitelma haluaa opiskelijoista yhteiskunnallisiin ja globaaleihin seikkoihin – kuten ilmastonmuutokseen – kantaaottavia aktiivisia kansalaisia. Tutkielmani tarkastelee lukiolaisten asenteita omia ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan.  Tulokset viittaavat sukupuolten välisiin eroihin, mutta myös siihen suuntaan, että kouluissa ilmastonmuutoksesta ei tarvitse puhua lähes kaikissa oppiaineissa, mutta silloin kun siitä puhutaan, siihen on mentävä syvälle opiskelijoiden ongelmanratkaisukyvyt ja ajattelutaidot haastaen.” Tuloksia julkaistaan enemmän alkuvuodesta 2021. Pysy kuulolla!

👉 Oulun ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Inka tiivistää selvitystyötään ohessa:

”Luonnonvara-alan toisen asteen koulutusta ympäristönäkökulmasta tarkastelevassa opinnäytetyössä selvisi, että eri aloilla ympäristöteemat painottuvat eri tavoin. Opiskelijoille kohdistetussa kyselyssä ilmeni, että kokonaisuudessaan ympäristönäkökulmat on huomioitu koulutuksessa jo melko kattavasti. Opiskelijat tunnistivat ilmastonmuutoksen ja oman alan välillä yhteyden ja osasivat arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia omaan alaan. Ympäristöasioiden opiskelu koettiin hyödylliseksi. Kestävä kehitys oli opiskelijoiden mukaan ympäristönäkökulmista koulutuksessa eniten esillä. Ilmastonmuutoksen ja elinkaariarvioinnin tarkastelua tulisi laajentaa nykyisestä. Myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ympäristöhaasteiden ratkaisemista tukee systeeminen muutos, jota voidaan koulutuksessa toteuttaa opintojaksojen lisäksi oppilaitosten arkikäytännöissä ja vuorovaikutuksessa tutkimuksen ja työelämän kanssa.”

👉 Mitä uudenlaista, kestävyyteen kasvattavaa, yhteistyötä sinun koulusi voisi tehdä korkeakoulujen kanssa?