Kouluissa alkaa kestävyysremontti

2.2.2022

Kun ilmasto muuttuu, muuttuvat myös koulut – toivottavasti etupainotteisesti. Opetussuunnitelmassa ilmastonmuutos on huomioitu hyvin, mutta kestävyysremontti ei tapahdu ilman käytännön tekoja. Kun katselet koulurakennusta, mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia näet? Energia, joka edelleen on kovin usein fossiilisilla polttoaineilla tuotettu, mahdollistaa kouluarkea helpottavat koneet ja laitteet, valaistuksen ja elektroniikan. Internet ja pikaviestimet ovat nykyään lähes välttämättömyys vuorovaikutukselle muiden kanssa, mikä on lisännyt energiankäyttöä entisestään. Samaan aikaa myös muu luonnonvarojen käyttö on kasvanut. Kulutuksemme on kiinteästi kytköksissä siihen, miten muu luonto voi, eikä tilanne ole hyvä.

Turhan usein kulutuksen ympäristövaikutuksia tarkastellaan yksilön arjen valintojen kautta, kun aidosti vaikuttavia muutoksia kannattaisi tavoitella yhteisöissä. Ilmastolukiot -hankkeemme kannustaa nostamaan katseen viikonlopun ostoslistalta yhteisötason ilmastoratkaisuihin. Jotta vakava luonnonjärjestelmien rapistuminen saadaan pysäytettyä, koulurakennustakin pitäisi aika ajoin katsella kasvihuoneilmiön huurtamien linssien läpi. Kun asvaltti sulaa ja joet kuumenevat kaloille kuolettavan kuumiksi, ei enää riitä, että sammutamme valot poistuessamme huoneesta. Tarvitaan systeemiajattelua, eli niin sanotusti luihin ja ytimiin, myös koulurakennuksiin, meneviä muutoksia. Kouluissa piilee valtava potentiaali innovatiivisiin, rohkeasti parempaan tulevaisuuteen tähtääviin ratkaisuihin.

Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen tulisi olla koulujen itsensä näköisiä. Muutoksen suuntaa määrittävät koulujen ominaisuudet ja niiden puitteissa saavutettavissa olevat päästövähennykset sekä muut ympäristöhyödyt. Kouluilla on erilaisia vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja, jotka kannattaa kartoittaa. Uusi koulurakennus voidaan lähtökohtaisesti suunnitella energiatehokkaaksi kaikki elinkaaren vaiheet huomioiden. Kiertotalouden ydinajatus on, että jätettä ei synny. Rakennus on kuin materiaalipankki, joka elinkaarensa loppuvaiheessa vapauttaa materiaalit uudelleen hyödynnettäväksi. Koulun käytönaikaisesta hiilijalanjäljestä vastaa suurelta osin energiankulutus. Kannattaa siis selvittää, mistä energia kouluun tulee. Palaako turve ja kivihiili, vai olisiko saatavilla esimerkiksi maalämpöä? Voisiko hukkalämpöä ottaa tehokkaammin talteen? Mahtuisiko katolle aurinkopaneeleja?

Energiankäytön ohella koulun ympäristövaikutuksia on hyvä tarkastella koulun läpi kulkevien materiaalivirtojen kautta. Millaisia hankintoja tehdään ja millä kriteereillä? Miten hankittuja esineitä ja laitteita huolletaan? Minne käyttökelvottomat tavarat päätyvät? Viisas korjaaminen ja harkitut hankinnat koulussa ruokkivat laajemminkin kestävää ajattelua ja toimintaa. Kun yhteisössä toimitaan fiksusti, samaa toimintamallia soveltaa mielellään myös omassa arjessa. Ilmastotoimista kannattaa lisäksi viestiä rohkeasti koulun ulkopuolelle.

Joko tunnistat kouluusi sopivia ilmastotekoja? Vai onko koulun energiamurros vasta käynnistymässä, vielä lähtökuopissaan ja kompassikin ehkä hukassa? Ilmastolukiot -hankkeen kokoama Koulun Korjausopas tarjoaa työkalut kouluinfran ilmastovaikutuksien kattavaan selvittämiseen ja korjausliikkeen suunnitteluun. Opas pitää sisällään Koulun Ilmasto-osaaja -osaamismerkkikokonaisuuden, jonka suorittamisesta lukiolainen saa itselleen runsaasti tietoa ja kannustusta koulun korjaamiseen. Osaamismerkkiä voi hyödyntää työnhaussa ja jatko-opinnoissa. Koko kouluväelle työstettävää tarjoaa oppaan Tiekartta-osuus, jossa visioidaan, kartoitetaan nykytilanne sekä suunnitellaan käytännön askelmerkit kestävämmän kouluarjen saavuttamiseen.

Ota opas haltuun täällä: www.koulunkorjausopas.fi

Teksti: Inka Karvonen


Ajankohtaista

Academia Karanterium

Ota yhteyttä

In English