Johdanto

Johdanto uuteen lukioon

Ilmastokriisin oloissa monille meille rakkaista, tärkeistä ja periaatteista toimivista asioista on tullut epäajanmukaisia. Ne ovat kuin vanha pakettiauto. Käytössä kestäväksi ja luotettavaksi osoittautunut kunnon peli, joka vie tämän päivän näkökulmasta liikaa fossiilista polttoainetta tuottaen vastineeksi kurjasti tehoa ja paljon ilmastopäästöjä. Lukiolaitoksemme on ilmastomielessä hieman samanlainen tuulahdus menneestä. Siihen on tehty pitkin matkaa pikkuremontteja ja tuunauksia. Ajanmukaistettu silloin tuota kulmaa, tiivistetty tuolloin tätä. Kylkiin on liimailtu värikkäitä ekotarroja ja sertifikaattimerkkejä, vaikka täydellistä viherpesua on onneksi vältelty. Lattialla on silti yhä useammin öljyläikkä ja katsastuksessa päästömittari pysyy enää niukin naukin sallitun puolella.

Kone hörähtää silti syksyn tullen aina käyntiin ja se on toistaiseksi riittänyt. Mutta riittääkö tulevaisuudessa?

Käsissäsi on demoversio Koulun korjausoppaasta ja sen Ruoka-osiosta. Lopullinen oppaamme sisältää Johdanto-osion lisäksi neljä erillistä korjauskohdetta (Asenne, Ruoka, Infra ja Liike) sekä lukioiden ilmastolaskurin pilotin. Tässä vaiheessa opiskelijoille on tarjolla testattavaksi Ruoka-teemasta korjausohjeita lukioarkeen sekä opettajille tulossa uuden opetussuunnitelman mukaisia oppitunti-aihioita, jotka ovat vapaasti hyödynnettävissä. Kommentoi ihmeessä, jos käyt koeajolla kanssamme! Julkaisemme varsinaisen interaktiivisen verkko-oppaan vuoden 2021 aikana. Tarjolla on jo upeita asiantuntijoiden oppaita ilmastokasvatukseen, mutta koimme, että erästä näkökulmaa saisi vielä kirkastaa… Siksi Koulun korjausopas.

Miksi pitäisi muuttua?

Kysyt ehkä, miksi korjata toimivaa systeemiä ja onko väliä? On yksi syy. Huolimatta Pariisin sopimuksesta, Ruotsin parlamentin edessä protestoivasta Greta Thunbergista ja silmin nähden kasvaneesta ilmastohuolesta, olemme nykymenolla matkalla 3,5-4 astetta lämpimämpää maapalloa. Jos onnistumme pysymään Pariisin sopimuksen edellyttämässä vain kahden asteen lämpenemisessä, niin puolet maailman eläinlajeista kuolee sukupuuttoon, New Yorkin kaltaisissa rannikkokaupungeissa ei enää asuta, Grönlanti on alkanut sulaa peruuttamattomasti, malaria ja muut taudit raivoavat, 400 miljoonaa kärsii vedenpuutteesta, yli 140 miljoonaa joutuu pakolaisiksi, Euroopassa äärihelle on joka kesäinen ilmiö, Amazonin sademetsistä tuhoutuu jopa kolmannes, maailman bruttokansantuote laskee yli 10 % ja aseellisia konflikteja on liki puolet nykytasoa enemmän.  Elämä on kurjempaa, köyhempää ja väkivaltaisempaa…

Ei kovin hyvä juttu, vai mitä? Tähän asti olemme voineet haaveilla mullistavista teknologioista, jotka taikaiskusta muuttavat kaiken, mutta nyt on viimeistään unohdettava ihmeet, kääräistävä haalarinhihat ja ryhdyttävä hommiin. Jokainen ilmastoviisas teko vie meitä kauemmas epätoivottavasta tulevaisuudesta. Teknologiat ovat olemassa, nyt puuttuu enää asenne.

Olisiko vaikuttavampaa korjata lukiota kuin lukiolaista?

Haasteita on monella tasolla. Me länsimaissa kulutamme 90 % liikaa luonnonvaroja, joten elämäntapaamme täytyy järkiperäistää. Jos haluat säätää omia elintapojasi, niin meillä on tulossa siihen eLukion 5. jaksoon mainio lukiokurssi. Ongelma on kuitenkin yksilöä suurempi, rakenteellinen. Meidän pitää muuttaa myös yhteiskuntaa, jossa elämme. Suomen hallituskin ajaa ekologista jälleenrakennusta, hiilineutraalia Suomea. Se tarkoittaa, että sinun (lukiolaisen) ollessasi kolmekymppinen yhteiskuntamme ei enää päästä ilmaan hiilidioksidia. Kaikki järjestelmät ja toimintatavat pitää silloin ajatella uudestaan. Yksi osa ongelmaa on rakas lukiolaitoksemme, joka on vielä kaukana kestävästä. Tarvitaan iso remontti ja ketkä olisivatkaan parempia korjaajia kuin me lukioissa opiskelevat ja työskentelevät. Tämä on meidän homma.

Mitä lukioissa sitten pitäisi muuttaa?

Ei mitään ja kaikki. Edelleen kouluissa täytyy saada hyvää opetusta turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä, laadukkaasta kouluruuasta nauttien. Ekologisessa jälleenrakennuksessa kaikkea kouluarkea katsotaan kuitenkin uudella tavalla. Suurin osa muutoksista on pieniä ja vaatii vain rutiinien muokkaamista. Kun 100 000 lukiolaista tekee päivittäin yhden asian uudella tavalla, vipuvaikutus hiilidioksidipäätöihin on valtava. Mikä tässä on sitten uutta? Se, että tarkastelemme toimintaa kouluarjessamme, emme kotona.

Lähdetään liikkeelle opiskelijoiden ja opettajien siirtymisestä kouluun. Onko koulussasi tehty helpommaksi käyttää omaa lihasvoimaa ja julkisia kulkuvälineitä kuin omia polttomoottoreita – vai onko päätös jätetty yksilön harteille? Pitkään on jo puhuttu siitä, millä tavoin koulurakennus on valaistu ja lämmitetty. Kaikki tietävät päälle jääneet videotykit ja välituntien aikana valaistut luokat. Vaatetuksellakin voi säädellä lämpöä. Käyttääkö koulusi päästötöntä energiaa?

Koulujen digitaalisessa laitekannassa ekologisuus ja kestävyys ei välttämättä ole tärkein peruste hankinnoissa. Myös koneiden käyttöikä voisi olla nykyistä pidempi. Opetuskäyttöön hankitaan myös runsaasti digitaalista välineistöä, jotka alkuhuuman jälkeen jäävät pölyyntymään johonkin. Materiaalikierto on useassa lukioissa puutteellista tai sitä ei ole ollenkaan. Pahimmillaan siistijä vaihtaa roskikseen ison mustan muovipussin, jossa on post-it-lappu, tyhjä juomapullo ja omenankara. Oppitunneilla saatetaan puhua kestävistä valinnoista arjessa, mutta toteuttaako koulu niitä itse?

Ruokalaan siirryttäessä tulee lisää säädettäviä asioita. Onko kasvisruoka hyvää ja miten se on laitettu esille? Jos kattila nököttää nurkassa Vain kasvisruokailijoille -kyltin alla, niin liha jatkaa voittokulkuaan lounaslinjastolla ikuisesti. Maito on saanut peltisen annostelijan, mutta miksi. Vain Suomessa lukio-ikäinen tarvitsee maitoa kehittyäkseen. Mistä löydän kauramaidon? Ruokahävikki on ongelma, mutta toimintatapoja muuttamalla vähennettävissä. Melko vähän opiskelijoille tiedotetaan myöskään kouluruuan hiilidioksidipäästöistä omien valintojen helpottamiseksi. Eikö koulun tulisi ohjata tieteellisen tiedon mukaiseen kestävään elämäntapaan?

Asennetta peliin ja remontti käyntiin

Koulun johto ja opettajakunta päättää kokouksissa monista hankinnoista ja retkistä ja matkoista. Liian usein näissä päätöksissä mennään helppous ja ajansäästö, ei kestävä tulevaisuus edellä. Kansainvälistymisreissun voi toteuttaa virtuaalisestikin, puolityhjä tilausbussi on surullinen näky. Olivatko ne kevätjuhlan kertakäyttöastiat loppuun asti mietitty juttu ja mitä me tehdään noille jättimäisille jumppapalloille, jotka ostettiin aktivoimaan oppitunteja? Henkilökunnasta lähtevät usein liikkeelle myös isommat rakenteelliset uudistukset, joilla on pedagogistakin merkitystä. Voisiko meillä olla sellainen koulupuutarha? Naapurilukiossa on kuulemma saatu aurinkopaneelit katolle. Tuossa meidän pihalla olisi tilaa riville omenapuita.

Koulun ekologinen jälleenrakennus ei ole monimutkaista. Se on oppimista. Porukalla miettien ja toteuttaen se on sitä paitsi hauskaa. Aloitetaan lukion ilmastoremontti jo tänään!     

Ruoka

Kouluruokalasi on kuin tankki, joka varastoi tuottajilta hankitun polttoaineen. Samalla tavalla kuin bensiini kulkee pakettiautossa letkujen ja bensapumpun läpi kaasuttajaan, siirtyy kouluruoka osaavien käsien kautta linjastoille ja loppukäyttäjälle – sinulle. Pakettiautossa hyvä huolto ja tarkkaavaisuus auttavat bensakuluihin, mutta onhan tuommoinen vanhanajan kaasarisysteemi ilmaston kannalta vähän arveluttava, ihan kuin meidän tuttu kouluruokailummekin. Pitäisikö uusia koko polttoainejärjestelmä vai riittäisikö pelkkä säätö?

Käsissäsi on demoversio Koulun korjausoppaasta ja sen Ruoka-osiosta. Lopullinen oppaamme sisältää Johdanto-osion lisäksi neljä erillistä korjauskohdetta (Asenne, Ruoka, Infra ja Liike) sekä lukioiden ilmastolaskurin pilotin. Tutustu Ruoka-osioon ja sen tehtäviin, jotka korjaavat lukion arkea.

Kouluruokailussa piilee mahdollisuus suuriin ilmastotekoihin

Kouluruokailulla on Suomessa pitkät juuret ja se kuvastaa yhteiskuntamme kehitystä. Aikanaan oppilaat kasvattivat ja keräsivät itse ruokatarvikkeita keittolaa varten. Niistä valmistettiin erilaisia puuroja, keittoja ja vellejä, kunnes 60-luvulla mukaan tuli enemmän kasviksia ja myöhemmin myös eläintuotteita. Nykyään ruokailu tarjotaan ilman velvoitteita kaikille peruskoulun ja toisen asteen opiskelijoille. Kouluruokailua ohjataan ravitsemus- ja kouluruokailusuosituksilla, jotka mahdollistavat erilaisten ruokavalioiden toteuttamisen. Opiskelijat eivät enää kuori itse perunoita, vaan ruokapalvelu tilataan usein koulun ulkopuolelta.

Kouluruokailulla on suuri merkitys koulussa jaksamisen ja tasa-arvon kannalta. Hyvä kouluruoka on ravitsevaa, terveellistä ja maistuvaa. Mutta miten siitä voisi tehdä myös ilmaston kannalta kestävää? Ilmastoremontti vie kouluruokailun uudelle tasolle.

430 000 syöjällä on merkitystä

Kuka valitsee polttoaineen pakuun – entä ruoan kouluun? Bensiinin väärä vahvuusaste aiheuttaa nakutusta eli polttoaine syttyy moottorissa liian nopsaan. Ruokajärjestelmän oktaanihirmuja ovat liha- ja maitotuotteet. Elimistösi hyrräisi pääosin paremmin ilman niitä ja ilmastolle niiden hiilipitoisuus on ihan liikaa. Sekä käyttäjien että järjestelmän pitäisi muuttua.

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa on noin 430 000 opiskelijaa, joiden lisäksi kouluruokailuun osallistuu täydennyskouluttautujia, oppilaitosten henkilöstöä ja vierailijoita. Kyseessä on siis valtava joukko ihmisiä, jotka päivittäin valitsevat jonkin ateriakokonaisuuden ruokapalvelun tarjonnasta. Tavallisesti tarjolla on liha- ja kalaruokia ja toisena vaihtoehtona kasvisruoka. Joissakin oppilaitoksissa kasvisruoka tarjotaan eri linjastolla tai se pitää erikseen pyytää.

Tiedetään, että kasvispainotteinen ruokavalio on kestävä valinta ilmaston ja ympäristön kannalta.  Tällä hetkellä huomio on henkilökohtaisissa valinnoissa, mutta aitojen muutoksien aikaansaamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota siihen, mitä tottumuksia ympäristö tukee. Kouluruokailussa piilee suuri mahdollisuus. Olennaista on se, mitä reseptejä ja raaka-aineita koulujen ruokalistoille valitaan, sillä niiden pohjalle rakentuvat lähes puolen miljoonan ihmisen päivittäiset valinnat.

Nuoret valitsevat herkullista ilmastoruokaa

Ruosteinen pakettiauto ei välttämättä houkuttele ajelulle. Vanhan auton letkut tihuttavat usein vähän ja vaihtamaton polttoainesuodatin valskaa hieman. Nenässä haisee bensa ja lompakossakin käy vuoto. Kouluruokailukaan ei aina houkuttele ja hävikkiä syntyy myös lounaslinjastolla. Eikö olisi aika yksinkertaista korjata tilanne ja vaihtaa letkut?

Jotta useampi valitsisi kestäviä ateriakokonaisuuksia koululounaalla, ilmastoystävällisen ruoan pitää olla hyvänmakuista, terveellistä ja helposti saatavilla. Kasvisruoka leimataan vielä helposti erityisruokavalioksi, vaikka ravitsemussuosituksetkin tukevat kasvisruoan osuuden kasvattamista. Tällä hetkellä kasvisruoan valitsee noin joka viides ruokailija, mutta tässä on eroja koulujen ja kuntien välillä. Kasvispainotteisuuteen on siis vielä jonkin verran matkaa. Koulut ja nuoret ovat edelläkävijöitä, jotka omaksuvat uudet tavat muita nopeammin itselleen.

Raaka-ainevalintojen ohella vaikuttamisen paikka on ruokahävikin minimoimisessa. THL:n mukaan 23 % lukiolaisista ei syö koululounasta päivittäin. Koska kouluruoka täytyy joka tapauksessa varata kaikille, tästä syntyy valtavasti hävikkiä. Ruokahävikki on syömiskelpoista ruokaa, jonka tuottamiseen on käytetty paljon resursseja ja pinta-alaa. Sen sijaan, että ruoka päätyisi turhaan jätteeksi, jokainen voi valita lautaselleen sen verran ruokaa kuin jaksaa syödä. Linjastoon jäänyt ruoka taas voidaan myydä tai lahjoittaa eteenpäin.

Mitkä arvot ohjaavat ruokavalintoja koulussasi?

Bensiinin tapaan kouluruoka aiheuttaa valtaosan ilmastokuormasta näkökenttämme ulkopuolella. Maankäytön muutokset, pumppaus, jalostaminen, kuljetus ja jakelu tulevat ennen bensapumppua. Millaisia ”piilopäästöjä” on kouluruuassa? Kuinka koulunne voi vaikuttaa?

Kouluruokailu on koko Suomen asia, mutta se kuvastaa aina myös koulua. Koulun käytännöissä heijastuvat koulun arvot. Esimerkiksi ruokailun sujuvuus ja raaka-aineiden kotimaisuus ovat korkealle arvostettuja asioita kouluruokailussa. Ilmastonäkökulma voi nousta näiden rinnalle tärkeäksi teemaksi. Samalla tuetaan koko ruokajärjestelmän siirtymää kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta. Selvää on, että muutos vaatii pitkäjänteistä, rohkeaa ja kokeilevaa asennetta.

Tutustu suunnittelemiimme tehtäviin ja lähde kokeilemaan!

Opiskelijalle

Opettajalle