Miten kouluruoasta tehdään ilmastoteko?

100 000 lukiolaista tekee päivittäin valinnan, mitä he syövät lounaaksi. Onko heillä edes mahdollisuutta valita ilmastoruokaa?

Kouluruokailulla on suuri merkitys koulussa jaksamisen ja tasa-arvon kannalta. Hyvä kouluruoka on ravitsevaa, terveellistä ja maistuvaa. Mutta miten siitä voisi tehdä myös ilmaston kannalta kestävää? Näkyykö vastuullisuus koulusi ruokalistalla? Onko hiilijalanjälki esillä? Saako kasvisruokaa helposti? Entä seurataanko hävikkiä? Onko jokaisen rooli ketjupelaajana selvillä: lukiolaisen, opettajan, rehtorin, keittiöhenkilökunnan, ruokapalvelujen johdon, ruoantuottajan…? Teot ovat lopulta yksinkertaisia, mutta ne pitäisi nyt vain toteuttaa! Korjataan pienillä – mutta vaikuttavilla – askeleilla kouluruokailu ilmastokuntoon – yhdessä.

Tutustu projekteihin, joita voit toteuttaa koulullasi yhdessä ympäristöryhmän, kaveriporukan tai oman itsesi kanssa. Alla taustaa projekteille.  Tutustu aiheisiin syvemmin ja tee koulun kokoinen muutos!

Tehtävät

Kouluruoan hiilijalanjälki

Paljonko päästöjä kouluruoasta sitten tulee? Mittaaminen ja seuranta ovat olennaisia työkaluja aitojen päästövähennysten aikaansaamiseksi. Ruoantuotannon päästöjen mittaamisesta on tullut yleisempää ja hiilijalanjälkilaskureita kehitetään jatkuvasti. Hiilijalanjälkeä voidaan hyödyntää myös kouluruokailun suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Lähitulevaisuudessa tavoitteena on parantaa käytössä olevien laskureiden vertailtavuutta. Myös Koulun korjausoppaaseen on tulossa koulun hiililaskurin demoversio, joka on ensimmäinen laatuaan! Ennen sen julkaisua on kuitenkin muitakin tapoja arvioida päästöjä.

Koululounaan hiilijalanjälki käsittää kaikki päästöt peltoviljelystä ruoan lämmitykseen koululla. Ruokapalvelun hiilijalanjälki sisältää kaikki kouluruokailun päästöt. Ruokapalvelun hiilijalanjälki voidaan laskea, kun tiedetään tarjottavien lounaiden määrä, kasvisruoan menekki, ruokahävikin määrä, keittiössä käytetyn energian lähde, laitekannan ikä ja energiatehokkuus sekä jakelukertojen tiheys. Ruokapalvelun hiilijalanjälki lasketaan yleensä vuotta kohti.

Elintarvikkeiden osuus koulun ruokapalvelun hiilijalanjälkeen on merkittävä, joten keskeiset päästövähennykset saadaan raaka-ainevalinnoilla ja hävikkiä välttämällä. Päästövähennyksiä voidaan kirittää seuraamalla ja mittaamalla syntyviä päästöjä säännöllisesti. Hiilijalanjälki on hyväksytty mittari julkisten hankintojen, kuten koulujen ruokapalveluiden kilpailuttamiseen. Hiilijalanjäljen esille tuominen korostaa yhteistä vastuuta. Lukiolaisena sinun ei toki tarvitse alkaa laskemaan koko ruokajärjestelmän hiilijalanjälkeä, mutta on tapoja vaikuttaa.

Testaa tehtäviämme! Tee ne, palauta ne sivun lopussa olevaan tehtävälaatikkoon ja kerro, miten tehtävä voisi toimia paremmin?

Kouluruoan hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki näkyville

Kaipaatko lisätietoja? Tutustu tietopakettiin kouluruoan hiilijalanjäljestä

Tietopaketti 2

Kouluruoasta ilmastoteko

Kouluruokailua ohjaavat ravitsemussuositukset ja koulujen ruokailusuositukset. Kouluruokailulla pyritään edistämään terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyviä ruokailutapoja sekä tuomaan tutuksi erilaisia ruokakulttuureja. Kouluruokailu edustaa koulun ja ruokapalvelun tarjoajan tärkeinä pitämiä arvoja. Esimerkiksi kotimaisuutta arvostetaan korkealle. Samalla tavalla myös ilmastonäkökulmaa voidaan tuoda kouluruokailussa esille.

Julkiset hankinnat, kuten koulujen ruokapalvelut, ovat ilmastotavoitteiden kannalta tärkeässä roolissa. Kunnat voivat kehittää keittiöverkkojaan tukemaan hiilineutraaliustavoitteitaan. Lisäämällä kasvisruokien osuutta ruokapalveluiden tarjonnassa luodaan edellytyksiä kasvisten ja proteiinipitoisten kasvien lähiviljelylle. Kouluruokailun päästöjä vähentämällä edistetään myös koulujen omia ilmastotavoitteita. Tavoitteista, ideoista ja kokeiluista viestimällä kannustetaan muita mukaan talkoisiin.

Koska ympäristö vaikuttaa siihen millaisia valintoja teemme, kouluruokailu on avainasemassa ilmastoystävällisten tottumuksien omaksumisessa. Useampien kasvisvaihtoehtojen tarjoaminen, linjaston järjestely niin, että kasvisvaihtoehto tarjotaan ensimmäisenä ja kasvisruokien mausteisuus sekä houkuttelevat nimet voivat kannustaa ilmaston kannalta kestävien valintojen tekemiseen. Ruokahävikkiä voidaan välttää sopivan kokoisilla ottimilla ja tarjoiluastioilla. Yli jäänyttä ruokaa on ehkä mahdollista myydä tai lahjoittaa. Ratkaisujen kehittäminen yhdessä koko koulun voimin lisää osallisuutta ja tuo tutuksi vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Testaa tehtäviämme! Tee ne, palauta ne sivun lopussa olevaan tehtävälaatikkoon ja kerro, miten tehtävä voisi toimia paremmin?

Koululounas osana globaalia ruoantuotantoa

Globaali ruokajärjestelmä on päivityksen tarpeessa. Nykyinen tapa tuottaa ruokaa ylittää monin paikoin maapallon kantokyvyn rajat. Maatalouteen keskeisellä tavalla liittyy neljä planetaarista kynnysarvoa: luonnon monimuotoisuus, maankäytön muutokset, makean veden käyttö ja typen kierto. Maatalous käyttää tällä hetkellä liikaa vettä, maata ja lannoitteita. Noin puolet maapallon jäättömästä maa-alasta on valjastettu ruoantuotantoon, mikä vie tilaa luonnon elinympäristöiltä. Lisäksi ruokajärjestelmä kokonaisuudessaan tuottaa yli neljäsosan globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Miten tämä liittyy sinun lounaaseesi?

Kouluruokailukin on osa globaalia ruokajärjestelmää, sillä Suomen ruokahuolto on keskeisellä tavalla riippuvainen muusta maailmasta. Vaikka ruoka kasvaisi Suomessa, sen tuottamiseen on usein silti käytetty ulkomailta tuotuja tarvikkeita, koneita ja raaka-aineita. Esimerkiksi polttoainetta, rehua, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita tuodaan maan rajojen ulkopuolelta. Tuontielintarvikkeet taas täydentävät olennaisella tavalla ruokavaliotamme. Joistakin tuontituotteista, kuten esimerkiksi kahvista, on tullut osa suomalaista kulttuuria. Kotimaisen ruoantuotannon ympäristövaikutukset ulottuvat laajalle. Suomen pelloilta huuhtoutuneet ravinteet päätyvät lopulta Itämereen ja täällä syntyneet kasvihuonekaasut vaikuttavat koko planeettaa ympäröivään ilmakehään. Yhteiset haasteet voivat kuitenkin kääntyä yhteisiksi onnistumisiksi.

Myös tulevaisuudessa hyödynnämme luultavasti sekä kotimaassa että maan rajojen ulkopuolella tuotettuja elintarvikkeita. Tuotantotapoja on kuitenkin tarpeen kehittää ja ruokailutottumuksia tulisi päivittää, jotta alkutuotanto voidaan sovittaa planeettamme rajoihin sopivaksi. Työkaluja ruoantuotannon ilmastopäästöjen vähentämiseen tunnistetaan jo kattavasti ja ne pitäisi saada laajamittaisesti käyttöön. Esimerkiksi hiiliviljelyllä voidaan yhtä aikaa edistää peltojen hiilen sitomista sekä parantaa maan tuottokykyä. Siirtyminen kasvipainotteiseen ruokavalioon pienentää ruokajärjestelmän maapinta-alan tarvetta ja resurssien kulutusta. Julkisilla hankinnoilla, kuten koulun ruokapalveluilla voi olla ratkaisijan asema ruokajärjestelmän kestävyysremontissa. Miten sinä voisit siihen vaikuttaa?

Testaa tehtäviämme! Tee ne, palauta ne sivun lopussa olevaan tehtävälaatikkoon ja kerro, miten tehtävä voisi toimia paremmin?

Kouluruokailun tuet

Vaikutetaan päättäjiin   

Tarvitsetko lisätietoja ruokajärjestelmästä? Tutustu:

Tietopaketti 1

 

Ruokavisiot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää toimia kaikilla sektoreilla. Koska muutosta ei voida täysin torjua, on myös löydettävä keinoja sopeutua. Erityisesti ruoantuotantoon ilmastonmuutos vaikuttaa tuoden sekä haasteita että hyötyjä. Tulevaisuudessa Suomessa voidaan viljellä monipuolisemmin erilaisia kasvilajeja ja viljelyvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi. Samalla kuitenkin kasvavat riskit, sillä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, tuholaiset ja kasvitaudit voivat heikentää satoja. Samalla kun vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia, ruokajärjestelmän kehittäminen joustavaksi ja sopeutuvaksi on tärkeää.

Siihen millaiseksi tulevaisuus kehittyy, vaikuttavat tänään tehdyt toimet. Ilman visiota on vaikea ryhtyä muutokseen. Miltä siis näyttää ja maistuu tulevaisuuden kouluruoka? Missä ja miten se on tuotettu? Tärkeiksi suuntaviivoiksi nousevat ruokailuun ja ruokaan yhdistetyt arvot. Vanhojen perinteiden rinnalle voi nousta uusia ruoantuotantotapoja, tuotteita ja reseptejä. Koulutuksella ja yhteistyöllä luodaan pohjaa kestävälle ja ilmastoystävälliselle ruokajärjestelmälle. Ruokamurros koskettaa kaikkia.

Ruokaa on pyrittävä tuottamaan nykyistä pienemmällä pinta-alalla ja resursseja tehokkaasti kierrättäen. Uudet teknologiaratkaisut, kuten proteiinia tuottavat bioreaktorit ja tekoälyä hyödyntävät kerros- ja pystyviljelmät tuovat ruoantuotantoon uusia ulottuvuuksia. Perinteistä maataloutta voidaan kehittää vähäpäästöisemmäksi ja luonnon monimuotoisuutta edistäväksi. Erilaisia tuotantosuuntia yhdistävät maatilat mahdollistavat suljetun ravinteiden kierron, jolloin ympäristövaikutukset pienenevät ja uusien luonnonvarojen kulutus vähenee. Koulut voivat olla osa ruokajärjestelmän kestävyysremonttia tarjoamalla aiheesta koulutusta, suosimalla kestävästi tuotettuja elintarvikkeita sekä osallistumalla ruoantuotantoon esimerkiksi kumppanuusmaatalouden kautta. Lähiruoka, kaupunkiviljely ja koulupuutarhat voivat tuoda ruoantuotannon osaksi myös kaupunkikouluja.

Testaa tehtäviämme! Tee ne, palauta ne sivun lopussa olevaan tehtävälaatikkoon ja kerro, miten tehtävä voisi toimia paremmin?

Tehtävien palautus

[contact-form-7 404 "Not Found"]


Ajankohtaista

Academia Karanterium

Ota yhteyttä

In English