Reissukertomus Kuusamosta 2.-3.5.22

16.5.2022

Rakas lukio, tavataanhan!

Kiitos antoisista koulutuspäivistä!

Matka Kuusamoon tarjosi tietoa, työpajatyöskentelyä sekä kauniista luonnosta inspiroitumista. Kiitos, että olit mukana! Tässä jutussa käymme läpi matkan antia. Jos jotakin jäi vielä mielen päälle, ole yhteydessä! Kurkkaa kuvagalleria lopusta!

Innostavia esityksiä Kuusamon lukiolla

Matka alkoi vierailulla Kuusamon lukiolle, jossa meidät toivotti tervetulleeksi lukion vararehtori Antti Murtoperä. Kiitämme vieraanvaraisuudesta ja hienoista puitteista! Ilmastoaiheeseen meidät saatteli Protect Our Winters –organisaation puheenjohtaja ja lumilautailija Miikka Hast. Miikka kertoi omista motiiveistaan tehdä ilmastotyötä ja esitteli POWin polun ilmastokestävyyteen. Polku on suunniteltu niin, että toimet ovat vaikuttavia ja selkeitä toteuttaa. Muistutuksena myös, että POWin lähettiläitä voi kutsua kouluille puhumaan!

Sitten oli Ilmastolukiot-hankkeen kuulumisten vuoro. Ohjausryhmän jäsen Mona-Anitta Riihimäki Hämeen ammattikorkeakoulusta muistutti siitä, että kestävyystavoitteisiin on tärkeää sitoutua koulun joka portaalla. Erityisessä vastuussa on koulun johto. Sitoutuneisuus tuottaa tuloksia, ja siitä on HAMKissa jo paljon hyviä kokemuksia, vaikka töitä sen eteen onkin pitänyt tehdä. Myös Jussi Tombergin esityksessä kiinnitettiin myös huomiota asennoitumiseen. Hyvä ilmastoasenne näkyy ennen kaikkea vaikuttavina tekoina.

Etäyhteyksien kautta HAMKin opiskelijat esittelivät työstämäänsä ilmastolaskuria. Laskuri on hieno ponnistus, jonka avulla koulut voivat nyt laskea hiilijalanjäljensä, sekä arvioida ja suunnitellabn ilmastotekojaan. Tavoitteena on, että demovaiheen laskurille löydetään jatkokehittäjä ja myöhemmin tarjolle saadaan myös visuaalisesti viimeistelty versio. Excel-muotoinen laskuri on kuitenkin jo nyt koulujen käytettävissä. Lue myös HAMKin blogitekstit ja artikkelit aiheeseen liittyen: sovelluksesta, laskentaexcelistä ja koko prosessista.

Ennen päivän työpajoja kuulimme vielä pilottilukioiden terveiset. Olitte suorittaneet osaamismerkkejä, työstäneet visioita, testanneet korjausopasta, järjestäneet koulutusta ja toteuttaneet monenlaisia ilmasto- ja keke-projekteja. Aivan mahtavaa, jatketaan tätä! Oli varmasti kaikille hyödyllistä jakaa kokemuksia ja kuulla, miten muut ovat ratkaisseet erilaisia haasteita. Hyödynnetään vertaistukea myös jatkossa ja verkostoidutaan lisää. Some kannattaa ottaa aktiiviseen käyttöön.

Kuinka koulut korjataan – työpajatyöskentelyä

Työpajoissa tartuimme kiinni Ilmastolukiot-hankkeen tarjoamiin työkaluihin, eli korjausoppaaseen, laskuriin ja tiekarttaan. Kokeilimme hiilijalanjäljen laskemista, teimme osaamismerkkejä ja suunnittelimme polkuja kestävämpään tulevaisuuteen. Tavoitteena oli, että työpajojen jälkeen jokaisen olisi helppo hyödyntää näitä materiaaleja myös omalla koululla. Silti meitä saa edelleen pyytää matalalla kynnyksellä opastamaan ja neuvomaan niiden käytössä! Tässä yhteenvetoa työpajoista:

1. Tiekartta

Kävimme yhdessä koulujen ilmastokuulumisia ja opiskelijoiden kokemuksia käytännön ilmastotyöstä. Totesimme hirmuisen kiireen ja tulosvastuullisuuden leimaavan oppimisarkea. Tarkastelimme myös tiekarttavisioita ja juttelimme hyvistä sekä osallistavista käytänteistä, jolla koulu voi visioida tiekarttaansa. Mietimme myös koulujen omia vahvuuksia ilmastotyössä. Osalle se oli esimerkiksi vihreän kasvun tuominen koulun toimintaan tai vahvana osallisuuden kokemuksena.

2. Laskuri

Testasimme kahta merkkiä, ja laskimme lounaan ja matkan hiilijalanjäljet. Lounaan hiilijalanjäljeksi saimme noin 77 kg CO2-e. Lounaan osalta kaikki ryhmät pääsivät samoihin lukemiin. Matkan päästöjen osalta oli eroa siinä, laskettiinko ne vuokrabussin vai joukkoliikenteen mukaan. Syy tähän on se, että laskurissa on toiminnallinen virhe, eikä se huomioi osallistujien määrää. Kuitenkin vuokrabussille laskettu hiilijalanjälki vastaa todenmukaista hiilijalanjälkeä, eli edestakaiset matkamme tuottivat yhteensä n. 350 kg CO2-e. Laskuri on nyt tältä osin korjauksessa, ilmoitelkaa jos eteen tulee muita epäilyttäviä tuloksia! Extrana laskimme, paljonko Espoosta saakka matkustaneiden hiilijalanjälki olisi kasvanut, jos he olisivat tulleet lentäen. Laskurin vian takia työpajassa laskettu tulos ei ollut oikea, mutta esimerkiksi tällä laskurilla sen voi selvittää. Edestakaiset lentomatkat Helsingistä Kuusamoon olisivat tuottaneet 1,3 tonnin hiildioksidipäästöt! Kiitos siis, että valitsitte junan, jonka hiilijalanjälki on jo lähtökohtaisesti hyvin pieni ja VR:n kompensaation ansiosta nolla.

3. Korjausopas

Keskustelimme pajassa koulujen monimuotoisuudesta: toisissa rakenteet mahdollistavat sen, että kasvisruokaa on helppo valita tai tulla pyörällä kouluun, toisissa rakenteelliset muutokset tuntuvat hankalilta edes saada alkuun. Keskusteluharjoitus toimi näyttönä osaamismerkin nro 23 suorittamisesta, jonka osallistujat lopuksi hakivat. Totesimme, että merkkejä voi luokassa tehdä hyvin niin, että tekee ensin tehtäviä yhdessä ja opettaja voi myöntää merkin jälkikäteen kaikille osallistuneille. Kiitos antoisista keskusteluista!

Luonnon helmassa Oulangalla

Illalla saavuimme Oulangalle ja pääsimme virkistymään Kiutakönkään maisemiin. Herkuttelimme pizzoilla, sauna oli lämmin, jokivesi vähän raikkaampaa. Lunta riitti, mutta punarinta lauloi määrätietoisesti kevään puolesta.

Tiistaiaamuna jatkoimme työskentelyä Erätauko-menetelmää hyödyntäen ja kävimme dialogia kolmesta eri teemasta: ilmastovahvuuksista, toivosta ja luonnosta. Erätauko-menetelmä sopii hyvin uuteen aiheeseen tutustumiseen ja ajatuksien jakamiseen. Siinä ei etsitä ratkaisua, vaan ennemminkin kartoitetaan maaperää. Kannattaa jatkaa Erätauon hyödyntämistä myös koululla, ohjeita ja vinkkejä löydät täältä. Myös dialoginen keskustelu on osa ilmasto-osaajan kokonaisuuttamme, joten siitäkin voi hakea osaamismerkin nro 35.

Ennen lähtöämme takaisin kohti Oulua tutustuimme Oulangan ilmastotutkimukseen. Esityksessä kerrottiin, että esimerkiksi lumipeitteen ja jään määrän muutokset, sekä niiden vaikutukset luontoon ovat Oulangalla tutkimuksen kohteena. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä pohjoinen luonto käy läpi suuria muutoksia. Oulankajoen jääpeitteen kesto on lyhentynyt 50 vuodessa jopa kahdella kuukaudella. Millainen olisi Oulankajoki kokonaan ilman jäätä? Tai Kuusamo on ilman kunnollista talvea? Esitys ja tutustuminen tutkimusalueeseen oli tärkeä muistutus siitä, miksi teemme tätä työtä. Meillä on onneksi mahdollisuus vaikuttaa, ollaan siitä myös kiitollisia.

Kiitos kaikille mieleenjäävästä matkasta, hyvästä tunnelmasta, tärkeistä keskusteluista ja onnistuneista koulutuspäivistä. Jatketaan!

Terveisin,

Ilmastolukiot-tiimi


Ajankohtaista

Academia Karanterium

Ota yhteyttä

In English